Tapahtuma ei ole enää voimassa.

Tukinuiton teemavuoden käynnistys

Tampere | Rakennuskulttuurikeskus Piiru

Tukkitiet ja -tunnelit - uiton aika Pispalassa – näyttelyn ennakkotilaisuus ja tapahtuma aloittaa kokonaisen tukinuittoon liittyvän teemavuoden Rakennuskulttuurikeskus Piirussa Pispalassa

Piiru järjestää yhteistyössä Pispalan Moreenin kanssa lauantaina 27.4.2019 koko päivän tapahtuman tukinuiton historiasta ja sen vaikutuksesta Pispalanharjuun ja Pispalaan. Tapahtuma aloittaa Pispalan uittoon liittyvän teemavuoden ja on osa taidesuunnistusviikonloppua.

Klo 12:00
Tapahtuma avataan kävelemällä reitti Ylä-Voimalta uittotunnelin suulle, oppaana Pispalan Moreenin Mårten Sjöblom. Reitin päätepisteessä uittotunnelin suulla, Pyhäjärven puoleisessa päässä, paljastetaan uiton ajasta kertova infotaulu.

Klo 13:00
Avaussanat Leena Lusa, pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistyksen hallituksen jäsen. Uittoyhdistyksen talon, Piirun pihapiirissä nähdään tukinuittoon liittyviä esityksiä ja työnäytöksiä Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry:n tukkijätkien esittäminä. Tarjolla on myös perinteistä kämppäemännän valmistamaa "tukkijätkän evästä" 5€ kannatushintaan.

Piirussa pääsee viikonlopun aikana etukäteen tutustumaan toukokuussa avattavaan näyttelyyn "Tukkitiet ja -tunnelit - Uiton aika Pispalassa". Näyttely koostuu arkistovalokuvista se aiheeseen liittyvästä muusta materiaalista, kuten työkaluista.

Uiton teemavuosi, koko vuoden kestävän tapahtumien ja näyttelyiden sarja nostaa esille tukinuittoperinteen ja sen keskuspaikat Tampereella: uittotiet, uittotunnelit ja niiden vielä näkyvät jäljet Pispalassa. Tapahtumissa tullaan esittelemään vanhaa tukinuiton perinnettä vielä muistissa olevin tavoin ja alkuperäisin osaajin.

Ohessa taustaa tukinuitolle ja sen merkityksestä Tampereelle ja Pispalalle:
Näsijärvi ja Pyhäjärvi ovat osa Kokemäen joen vesistöä, joka on Suomen neljänneksi suurin vesistö. Se oli aktiivinen tukkien uittoväylä 1800-luvun loppupuolelta lähtien yli sadan vuoden ajan. Pispala toimi uiton keskuspaikkana Näsijärven ja Pyhäjärven vesistöalueilla. Porista, jonne tukit piti toimittaa, oli muodostunut tuon ajan merkittävä sahateollisuuskeskus.
Tukkeja tuotiin Ruoveden, Virtain, Keuruun ja Ähtärin vesialueilta. Ensimmäiset Porin sahalla sahattavat tukit kaadettiin talvella 1861-1862. Kesällä tukit uitettiin Lielahden Hiedan rantaan ja vedettiin sieltä seuraavana talvena Pispalan kannaksen yli Pyhäjärven Hyhkyn lahteen, josta ne seuraavana kesänä uitettiin Poriin. Tukkien kuljetustapa oli hidas ja vaivalloinen, ja uiton helpottamiseksi pohdittiin uusia keinoja.
Onneksi tuon ajan toimijat hylkäsivät ajatuksen Pispalan kannaksen puhkaisemisesta siten, että sen halki olisi syntynyt uusi koski. Sen sijaan Porin Höyrysaha rakennutti 1863-64 ns. punaisen tukkitien Pispalan harjun yli "Pispalan ahteen alapuolelle". Punaisen tukkitien nimi tuli siitä, että tukirakennelmat oli maalattu punaisiksi.
W. Carlssonin sanoin: "Näsijärven puolista harjun syrjää vedetään tukit rautatietä ylös harjulle hevosvoimalla ja päästetään siitä itseksensä luistamaan alas Pyhäjärveen hirsirullain päällä pitkin puulootaa, joka on oikoseen rakennettu puunyytteiden päälle"
Seuraavaksi rakennettu ns. harmaa tukkitie oli jo höyrykäyttöinen. Tukkiteiden kuljetuskapasiteetti ei kuitenkaan ollut riittävä, vain n. 80 000 tukkia vuodessa.
Seuraava kehitysaskel oli ensimmäisen uittotunnelin rakentaminen vuonna 1930. Tällöin uitettavien tukkien määrä liki kymmenkertaistui.
Tukinuitto vaikutti monella tavalla pispalalaisten elämään. Tukkitien käyntiin lähtö oli merkkinä kesän saapumisesta. Rantaa lähestyivät tukkilautat, Pispalaan saapuivat tukkimiehet ja tukkitien rannassa oli monenlaista vilskettä. Tukinuitto näkyi ja kuului. Tukkeja alas harjulta laskettaessa pitivät ne aikamoista ryskettä ja kolinaa - ja nykyisen Ylä-Voiman kohdalla, jossa harmaa tukkitie alitti Pispalan valtatien, jytisivät tukit maan alla. Sadan vuoden ajan tukinuitto oli olennainen osa pispalalaisten elämää.
Uittotiet, uittotunnelit ja siihen voimakkaasti liittyvä, elävä tukkilaishistoria on keskeinen osa Pispalan ja myös Tampereen historiaa. Uittoon liittyvät rakenteet ovat myös sellaisia merkittäviä rakennelmia, joita ei muualla näe. Jäljet näkyvät maastossa ja lisäksi tukinuitto -teemavuoden tapahtumissa mukana olevat alkuperäiset tukkijätkät tuovat historian osaksi tämän päivän arkipäivää.
Rakennuskulttuurikeskus Piiru tulee kuluvan vuoden aikana järjestämään useita tukkilais- ja uiton elämästä eri teemoilla kertovia tapahtumia, joissa alkuperäiset tukkijätkät ovat mukana ja esillä olevien esineiden ja näyttelytaulujen kautta pääsee kokemaan uiton ajan tunnelmia ja mielikuvia.
Piirussa esitellään samanaikaisesti myös Uittoyhdistyksen talon kunnostusprosessia ja perinnerakentamisen työmenetelmiä.

Kuva: Tukkijätkät Pispalassa, tukkimies Nikolai Jalonen (vasemmalla) ja tukkimies Erkki Pajunen
Tampere-Seuran kuva-arkisto, kuvaaja: Erkki Mäntylä

Tapahtuma-ajat: 

  • la 27.4. klo 12–17

Tapahtumapaikka: 

Rakennuskulttuurikeskus Piiru

Sijaintikunta: 

Tampere

Käyntiosoite: 

Uittajankatu 10

Postinumero: 

33250

Postitoimipaikka: 

Tampere

WWW-osoite: 

Tapahtuman lisätiedot: